Raitaa raidan päälle

Viime viikonloppuna päälle eksyi raitaa oikein urakalla, vaikka tosin tuota vatsan seutua ei kyllä välttämättä enää tuolla tasaraidalla tarvitsisi korostaa, heh! Pukeutuminen alkaa kyllä tällä hetkellä kieltämättä olemaan jo hieman haastavaa, sillä päälle mahtuvat kappaleet alkavat olemaan melko harvassa. 

Onneksi Zarasta löytyi tämä villamekko, joka varmastikin  pelastaa nämä viimeiset raskausviikot mukavuudellaan ja lämpimyydellään. Saapas nähdä kuinka pahasti mekko venahtaa tuosta vatsan kohdalta, mutta toiveissa kuitenkin olisi, että käyttö voisi jatkua sitten myös raskausajan  jälkeenkin. Olen kyllä yllättävän hyvin selviytynyt koko raskausajasta ihan tavallisilla vaaatteilla, eikä tuolla äitiysosastolla ole pahemmin tarvinnut vierailla. Itseasiassa vaatekaappiin ovat löytäneet tiensä ainoastaan kahdet äitiysfarkut ja muutamat äitiyssukkahousut, muuten olenkin selviytynyt ihan normivaatteilla. :)

Takki: Maje / Mekko: Zara / Pipo: Zara / Huivi: Monoprix / Saappaat: Ash / Laukku: Lancel

Villakangastakki oli viime talvinen unelma Majen valikoimasta, ja miellyttää silmää kyllä edelleenkin. Se on hassua miten jotkin vaatekappaleet iskostuvat päähän heti, ja tämä takki on hyvä esimerkki siitä. Muistan kuinka törmäsin siihen vuosi sitten syksyllä, ja siitä lähtien se kummitteli jatkuvasti ajatuksissani viikkokaupalla. Takki oli melko arvokas, joten harkitsin ostoa kyllä melko pitkään, mutta toisaalta taas en usko, että muutakaan mahdollisuutta kuin sen omaksi hankkiminen olisi ollut, nimittäin sen verran pahanlaatuisen pakkomielteen olin siitä itselleni onnistunut kehittämään. No mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, sillä takki oli jo kovassa käytössä viime talvena, ja hymyssä suin kaivoin sen myös tänä syksynä talvivarastoilta takaisin vaatekaappiin. :)

Taianomainen Sacré Cœur

Eksymme ihan liian harvoin Montmartelle, enkä edes tiedä miksi. Onneksi sentään lähes aina, kun meillä on Pariisin vierailijoita suunntaamme yleensä edes yhtenä iltana Sacré Coerin juurelle ihailemaan Pariisin yli avautuvaa näkymää.

Myös itse Sacré Coeur on melko vaikuttava rakennus, ja tunnelma kirkon ympärillä on melko taianomainen, ehkä jopa hieman aavemainen. :) Suosittelen siis ehdottomasti suuntaamaan Amélie leffan maisemiin, mikäli vierailet Pariisissa.

Vaaleanpunaiset angoraunelmat

Vaaleanpunainen on palannut viime aikoina tuonne näytösten lavoille, mutta minulle se on aina ollut hiukan vaikea väri. Toisaalta etenkin sellainen tosi hailea kanervan sävy on aina viehättänyt, mutta jotenkin koen aina, että erityisesti vaaleiden hiusten kanssa vaaleanpunaisen kanssa pitää olla ihan super varovainen... Jotenkin siitä saattaa niin helposti tulla hiukan sellainen barbie-fiilis, joka ei sitten ainakaan omasta mielestäni ole kyllä millään lailla mairitteleva. :)

Nyt sitten kuitenkin ihastuin H&M:ltä bongaamiini vaaleanpunaisiin angora-unelmiin, joissa vaaleanpunainen on hauskasti yhdistetty yhteen lempiväriini eli tuollaiseen sinapin keltaiseen. Tämä yhdistelmä karkottaa mielestäni kaikki beibi- ja barbie-vibat, ja vaaleanpunainen saa ihan uuden fiiliksen.

Täällä Pariisissakin on viime päivinä lämpötilat vain jatkaneet tippumistaan, ja tuuli tuntuu menevän aivan suoraan luihin ja ytimiin, joten tuo angoran tuoma lämpö on enemmän kuin tervetullut. Uloslähtiessä tekee mieli vain lähinnä kietoutua päästä varpaisiin kaikkeen pehmeään ja lämpimään, ja paljastaa kylmälle tuulelle vain pieni nenänpää. :)

Käteen tarttui Vanessa Brunon laukku, jonka materiaalin ja värityksensä puolesta olen oikeastaan aina mieltänyt "kesäkassiksi", mutta jostain syystä se tuli nyt mieleeni ja kaivoin sen jo talvitelakoilta tuohon käsipuoleen roikkumaan ja taidanpa pitää sen vielä tuossa lähistöllä enkä päästä ihan vielä takaisin talviunille.

Takki: Zara / Farkut: Asos Maternity / Pipo ja huivi: H&M / Laukku: Vanessa Bruno / Kengät: Jonak

Mites siellä koti-Suomessa, jokos ensilumi on maassa? <3

Koti-ikävä

Huh, onpas aika vierähtänyt nopeasti. Sain viime viikon lopulla vanhempani ja tätini miehineen vieraaksi, ja sen jälkeen aika onkin kulunut tietokoneen edessä istumisen sijaan heidän seurastaan nauttien. Vieraiden saaminen Suomesta on aina ihanaa, mutta jotenkin tässä raskauden loppuvaiheessa se alkaa vielä saamaan ihan erityisiä piirteitä, läheisten läsnäolo tuntuu erityisen hyvältä.

Vieraiden lisäksi sain muitakin tuomisia Suomesta, ja yksi ihanimmista oli ystävieni minulle kokoama kirja. Tätä lueskellessa tuntui kuin ystävät olisivat heti hieman lähempänä, ja olenkin vierittänyt kyyneleen jos toisenkin näiden sivujen seurassa. <3

Koti-ikävä, jonka läheisten kaukana olo aiheuttaa, on yksi ulkomailla asumisen varjopuolista. Normaalisti kuitenkin käyn Suomessa tasaisin väliajoin kyseistä ikävää lievittämässä, mutta nyt raskaudesta johtuen vietän seuraavat kuukaudet tiiviisti täällä Ranskan maalla, ja seuraava Pohjola-vierailu ajoittuukin vasta ensi kevään puolelle. Tästä johtuen (ja nuo raskaushormonit :) eivät varmastikaan auta asiaa) ikävä tuntuu tällä hetkellä välillä normaalia vaikeammalta, joten on varmastikin helppo ymmärtää miksi kirja tuntui tällä hetkellä niin erityisen ihanalta.

Ei kulu päivääkään, etteikö ystäväni olisi ajatuksissani, ja välillä olisi tietysti ihana jutustella ihan vieretysten ja rutistaa kunnolla, mutta tärkeintä on kuitenkin tietää, että välimatkasta huolimatta ne ystävät ovat ja pysyvät eikä kilometrit välissä muuta sitä asiaa miksikään.

Olen kuulkaas onnentyttö, jolla on maailman ihanimmat YSTÄVÄT! <3 Kiitos, että olette olemassa!

DIY: Bébén villasukat ja tumput

Nyt on pakko hehkuttaa, sillä sain juuri kunnialla päätökseen ensimmäiset villasukkani sitten seitsemännen luokan käsityötuntien. Ja vaikka ehkä tuo vauvamalli on pienempi, niin ei se kyllä sitä yhtään helpommaksi tee... Aika pientä piipertämistä se nimittäin on. :)

Villasukkien ohje löytyi täältä, eikä kyse olekaan ihan mistä tahansa sukista, vaan niiden tarina juontaa juurensa aina vuoteen 1940 saakka. :) Lanka nyt ei ollut ihan samaa kuin ohjeessa, ja puikotkin olivat 2,5 sijasta kokoa 3, mutta eipä se lopputulosta haitannut. Valmiit sukat "tuunasin" vielä tuollaisilla puunapeilla, tosin tajusin tuossa kuvia ottaessa, että tuon toisen sukan napit olisi voinut laittaa toiselle puolelle, jotta ne olisivat kummankin sukan ulkosyrjässä... Blondi mikä blondi! :)

Sukkien lisäksi innostuin vielä väkertämään pienet tumputkin, joihin löysin ohjeen Piipertäjät-blogista. Myös nämä päivitin samaisilla puunapeilla kuin villasukatkin, ja lisäksi virkkasin vielä tuon nauhan tumppujen välille, jotta ne pysyvät paremmin tallessa.

Minuun on tainnut purra pieni neulontakärpänen, sillä aloitin jo tilkkutäkinkin neulomista. Se tosin on hieman isompi projekti, joten keskenjäämisen riski on hieman isompi.. Katsotaan nyt miten käy!

Vihreä unelma

Nyt on kuulkaas virallisesti talvi, laitoin eilen ensimmäistä kertaa hanskat käteen, eivätkä ne olleet yhtään liikaa. No, se hanskoista ja säästä, ja nyt siis itse aiheeseen... Vihjailinkin jo viikko sitten, että löysin vihreän unelman, jotakin jota olen valehtelematta etsiskellyt reilun pari vuotta, eli siis saanko esitellä uusi ihanainen parkani!

Olin kehitellyt parkasta mielessäni sellaisen vaatimuslistan, että täydellistä alkoi olla melko vaikea löytää. Olen nimittäin viettänyt illan jos toisenkin netissä surffaillen, mutta sitä oikeaa ei vain ole tullut eteen; jos takin pituus oli hyvä, väri oli väärä, tai jos väri oli oikea, hupun karvareunus ei  miellyttänyt silmää. Tätä tyttöä alkoi siis olla melko vaikea miellyttää tällä saralla! ;)

Kunnes sitten viime viikonloppuna se minun mielestäni täydellinen versio käveli eteeni ihan odottamatta. Bongasin Version Originalen takin BHV:n (iso ostoskeskus Pariisissa) käytävällä mallinuken päältä eikä siinä sitten muu auttanut kuin käydä sovittamassa takki ja suunnata kassalle. Olen puhunut takista jo niin kauan, että jopa B rohkaisi minua sovittamaan ja lopulta ostamaan takin, ja se kertoo paljon se. Yleensä kun minä ehkä tarvitsen enmmän toppuuttelua kuin rohkaisua, hih!

Parkan kaveriksi puin tuon ainaisen syyslempparini, eli viininpunaisen, joka sopii oikeasti niin värin kuin värin kanssa. Etenkin vihreän kanssa se muodostaa mielestäni kivan syksyisen combon. Muuten mennäänkin sitten jo melko rennolla linjalla, nimittäin sen verran tuolla masulla alkaa olemaan kokoa, että "ihan kaikki" paidat eivät päälle enää mahdu... Toisin sanoen mitä rennompi sen parempi!

Parka: Version Originale / Paita: Zara / Legginsit: Zara / Panta: H&M / Huivi: Oysho / Nahkahanskat: H&M / Laukku: Liebeskind Berlin / Nilkkurit: Belle by Sigerson Morrison

No mitäs te siellä ruudun toisella puolella sanotta vihreästä unelmasta? Uppoaako kehenkään muuhun samoin kuin minuun? (Takista ei nyt tietty malli ihan täysin näy, kun en valitettavasti saa sitä kiinni tällä hetkellä, hih)

Voihan joulupipari!

Marraskuu on jo pian puolivälissä, kaupat pursuilevat jo joulukoristeita, joten kyllähän sitä on jo aika leipoa ensimmäiset joulupiparitkin. Olin sopinut kaverini Julian kanssa joulupiparitalkoot viime lauantaiksi, ja voi vitsit kun oli kivaa. Haastavuutta alkuun toi oikeanlaisen siirapin löytäminen, sillä jostain syystä ranskalaisesta supermarketista sitä ei tunnu löytyvän. Onneksi ystäväni vieraili edellisellä viikolla Lontoossa, josta vihdoin löytyi jotain muutakin kuin vaahterasiirappia. Minun varastoistani löytyivät muut maustekummajaiset, kuten kardemumma ja pomeranssin kuori, kiitos viime vuotisen leivonnan, joten lopulta saimme ainekset kasaan.

Itse leivonnan suhteen pitää antaa kyllä pointsit Julialle, sillä itse toimin lähinnä paistajana, mutta se toimi näin paremmin kuin hyvin. Pipareita tulikin aika kasa, ja kotona tuoksuu vieläkin joululle. Mietiskeltiin tuossa pipareita ja glögejä nauttiessa, koska kuuluu tuoda joulukuusi kotiin. Suomessa meillä on aina ollut perinteenä tuoda kuusi sisälle vasta aaton aattoa, mutta ainakin meidän ranskalaispoikien mukaan se on vähän kuin joulukalenteri, että sen voisi tuoda jo joulukuun alussa… Tiedä sitten ihan varmaksi, ovatko pojat ihan kärryillä näistä jouluperinteistä, mutta toisaalta minähän saatan aaton aattona olla vaikka synnärillä, joten taidanpa nauttia joulusta jo hieman etukäteen, ja raahata B:n joulukuusi ostoksille parin viikon kuluttua. :)

Saapasjalkakissa Jardin du Luxembourgin metsissä

Hui, näyttäisikö hieman siltä, että neuleen raidoista kuultaisi iho? Väärinkäsitysten välttämiseksi kerrottakoon, että todellisuudessa se kyllä on ruskea trikoopaita. :)

Tänään on aurinko pitkästä aikaa näyttäytynyt Pariisissa, ja eilinen vesisade oli vain harmaa muisto. Kävimme pienellä sunnuntaikävelyllä Jardin du Luxembourgissa, joka on mielestäni yksi Pariisin ehdottomasti kauneimmista puistoista, ja etenkin auringon valossa se näytti taas parhaita puoliaan. Puisto vilisi sunnuntailenkkeilijöitä ja perheitä, tunnelma oli sunnuntaisen rento.

Minulle päälle valikoitui Zaran viitta, joka alkaakin olemaan niitä viimeisiä takkeja, jotka mahtuvat vielä kiinni. Ja hyvä niin, sillä auringosta huolimatta ilma alkaa olemaan jo melko vilpoinen, ja etenkin tuulen osuessa kohdalle, sitä huomaa, että se talvi on ihan nurkan takana. Syksy on myös herättänyt hattuinnostukseni talviunilta, ja joka päivä tekisi mieli kiskoa jokin päähine lämmikkeeksi. Tämän päivän hattu on viime vuotinen löytö American Apparellilta, ja 100% villan ansiosta suojaa hyvin tällaista vilukissaa.

Ylipolven saappaitahan on tänä syksynä vilissyt taas monien muotitalojen näytöksissä, ja nyt voin kerrankin olla iloinen siitä, että olen melko huono luopumaan vanhoista jutuistani, sillä monta vuotta vanhat Andiamon saappaani ovat jälleen tänä syksynä päässeet jalkaan jo monet kerrat. Saappaat ovat myös hyvä esimerkki siitä, että kun nahkasaappaista pitää hyvää huolta, ne ovat edelleen lähes kuin uudet, kiitos säännöllisen suojauksen ja plankkauksen. Pidän saappaista erityisesti niiden rentouden vuoksi. Ylipolven yltävät mustat nahkasaappaat saattavat helposti  antaa melko kovan vaikutelman, mutta näiden kohdalla vaikutelma on mielestäni lähinnä kaikkea muuta; ne antavat asulle kivan rennon fiiliksen. Kaapistani löytyy nimittäin myös toinen paljon sliipatumpi ylipolven ulottuva musta saapaspari, ja niiden kanssa asu muuttui heti paljon virallisemmaksi, office-kelpoiseksi.

Sormus kuuluu titiMadam Originals -mallistoon.

Viitta: Zara / Neule: Whyred / Legginsit: Zara / Saapikkaat: Andiamo / Hattu: American Apparel / Laukku: Céline

Tässä vielä muutamia syksyisiä kuvia hurmaavasta Jardin du Luxembourgista.

Toivottavasti siellä ruudun toisellakin puolella on saatu nauttia aurinkoisesta sunnuntaista! :)