...and sunny Copenhagen

Tiedossa olisi vielä vähän tunnelmia Köpiksestä, mutta tällä kertaa aurinkoisissa merkeissä. Olimme selvästikin sääherran suosiossa ja saimme nauttia sunnuntaina sinisestä taivaasta ja mitä ihanimmasta auringonpaisteesta. On se vaan kumma miten aurinko tekee kaikesta niin kovin paljon kauniimpaa ja sen lämmittäessä nenän päätä suupieletkin kaartuu heti muutaman sentin ylöspäin. :) 

Auringon antaman energian avulla taisimmekin sitten sunnuntaina suorittaa lähes kävelyn puolimaratonin, sillä tallustelimme Kööpenhaminaa pohjoisesta etelään ja idästä länteen. 

Bongasimme niin kuninkaan linnan kuin vapaa kaupunkina tunnetun Christianiankin (jossa kuvaaminen oli muuten kiellettyä), kiipesimme Vor Frelsers Kirke -kirkon torniin ainakin satatuhatta rappusta (ilmeisesti kuitenkin vain 400, mutta mun jalat on ihan toista mieltä, edelleen ;-D), kävimme ihastelemassa satamaa myös uudelleen auringon paisteella ja tietysti kävimme tiirailemassa Kööpenhaminan suloista pientä merenneitoa.

Tästä alkaa Christiania, ja tämän jälkeen kamera piti pitää tiukasti laukussa... :)

Tivoli jäi tällä kertaa katsastamatta syystä että, se kun on suljettu talviaikaan, ja olisihan se, kaikesta auringonpaisteesta huolimattakin, ollut vielä hiukan viluista viilettää vuoristaradalla. Jäipähän hyvä syy palata vielä kesäiseen Kööpenhaminaan, ainakin tivoli ja tivolin hattara. <3 

Jälleen kerran, niinkuin aina Kööpenhaminassa, Tukholmassa tai Helsingissä vieraillessani, ihailin taas kaupungin siisteyttä, ihmisten ystävällisyyttä, asiakaspalvelua ja kielitaitoa sekä sitä, että kaikki toimii niin vaivatta. En tiedä kiinnitänkö tiettyihin asioihin eri tavalla huomiota nyt kun asustelen täällä Pariisissa, missä kaikki nuo edellä mainitsemani asiat eivät todellakaan ole itsestään selvyyksiä niinkuin ne tuntuvat olevan näissä ihanissa Pohjois-Euroopan pääkaupungeissa. 

Pariisissa on usein melko likaista, asiakaspalvelua olen lopettanut edes odottamasta tietyissä paikoissa, kielitaidosta en viitsi mainita mitään ja täällä on enemmän sääntö kuin poikkeus se, että mikään ei toimi niinkuin pitäisi... :) Nyt saan Pariisin kuullostamaan aivan kaamealta paikalta, vaikka eihän se sitä toki ole (onhan tämä edelleenkin yksi maailman kauneimmista kaupungeista), mutta nämä tietyt asiat vain kärjistyvät, kun vierailee kaupungeissa, jotka ovat näissä asioissa aivan Pariisin vastakohtia. Enkä ole ainoa joka huomioi saman asian, B on joka kerta tyrmistynyt siitä faktasta, että näissä kaupungeissa, vierailit sitten missä tahansa, palvelu pelaa aina ja ihmiset vaihtavat lennossa englannin kieleen ja vielä hymyn kera! Ei voi olla muuta kuin ylpeä taas kerran Pohjois-Euroopasta! :)) 

One more time Copenhagen, but now with the sunny touch. The weather forecast was on our side on Sunday and we got to enjoy the blue sky and a beautiful sun shine. It's funny how the sun makes everything look more beautiful and while warming the head of your nose it brings the smile automatically the smile on your face. Maybe it was the energy coming from the sun that helped us because honestly I think we walked almoust a half of the marathon during Sunday, we crossed the city from North to South and from East to West. We saw among the others the Royal Palace and the Christiania (free town), we climped at least one hundred thousand stairs (obviously it's only 400 but my legs are telling something else ;-D) to the tower of the Vor Frelsers Kirke church, we visited the harbor again to see it in sun shine and of course we had to see also the pretty little mermaid. :) Unfortunately the Tivoli was still closed, but at least there will be a good reason to go back to Copenhagen in summer... :) 

Once again I cannot tell how much I love the atmosphere typical for the Northern Europe's capitals. It's the same whether you visit Copenhagen, Stockholm or Helsinki; the cities are clean, they are international, everything works properly and the most important the people are smiling to you, they are customer-service orientated and they are willing (and able) to switch to English without any problems (and they still have the smile on their faces). <3 Maybe I pay more attention to these things now while living in Paris, where unfortunately you cannot take these things always for granted... :(