Herrrrrkutellen...

Leipuri Hiiva täällä iltaa! :) En tiedä sitten onko se uusi tilavampi keittiö vaiko tuo internetin puuttuminen tähän viikkoon saakka tai sitten nämä jo ihan liian pitkään kestäneet sateet, mutta sisäinen pieni kokki/leipurini on taas nostanut päätään pitkän hiljaiselon jälkeen. :) Eilen uunin syövereissä paistui oi niin herkullinen juusto-rucola-pestofocaccia. Reseptin bongasin Pastanjauhantaa -blogista, jonka kokkausohjeet olen jo niin monesti toimiviksi todennut. Tosin täällä Ranskanmaalla kokkailuista ja etenkin leipomisista hieman haastavampaa tekee aina tuo tuotteiden lievä erilaisuus verratuna niihin koti-Suomen supermarkettien tarjontaan, ja esimerkiksi tuorehiivan löytäminen täällä ei olekaan ihan niin helppoa kuin heinänteko. No, tällä kertaa ohjekin onneksi sisälsi kuivahiivaa, mutta jottei se menisi kuitenkaan liian helpoksi, niin 1 pussi kuivahiivaa on Suomessa se 11 grammaa ja täällä ei pussista löytynyt painoa laisinkaan vain ohjeistus, jossa kehotettiin lisäämään pussin sisältö per 250 grammaa jauhoja... Eipä siinä sitten auta muu kuin alkaa harjoittamaan matikkaa... :)

No mutta siis Pastanjauhantaa -blogista lainattu ohje kuuluu seuraavasti: 
-350 g vehnäjauhoja 
-1 pss kuivahiivaa 
-1 tl suolaa 
-2 rkl extra vergine -oliiviöljyä 
-2 1/4 dl lämmintä vettä 
-pala parmesaania (esimerkiksi 150g) 
-rucolaa 
-pestoa 
-oliiviöljyä 
-pippuria

Jauhot, hiiva ja suola sekoitetaan kulhossa ensin keskenään. Öljy ja vesi sekoitetaan ja seos lisätään vähitellen taikinan joukkoon, niin että siitä tulee tasainen ja pehmeä. Taikinan tulisi irrota juuri ja juuri käsistä, tällöin jauhojen määrä on sopiva. Jotta taikinaan tulisi hyvä sitko, sitä kehotetaan "möyhimään" vähintään 10 minuutin ajan (tässä kohtaa minulla tuli pieni hiki, 10 minuuttia on tooooosiiii pitkä aika vaivata taikinaa... ;-D). Vaivattu taikina laitetaan nousemaan liinalla peitettynä lämpimään paikkaan. Alkuperäisessä ohjeessa kerrotaan taikinan nousevan tunnissa hyvin, vähintään kaksinkertaiseksi, minulla tosin nälkä voitti tässä vaiheessa, ja annoin taikinan nousta vain 40 minuuttia... :) 

Kohotuksen jälkeen taikinan ilmakuplat tulee piestä pois, jonka jälkeen taikina kaaviloidaan sentin paksuiseksi levyksi. Pinnalle sivellään ohuelti oliiviöljyä (taisin laittaa hieman ohutta enemmän ;-D), jonka jälkeen levyn toiselle puoliskolle levitetään täytteet. Taisin laittaa pestoa hieman liikaa, sillä yritin kuluttaa koko purkkia (tosin lopulta huomasin tämän mahdottomaksi), rucolaa rouhein pari isoa nyrkillistä,  ja parmesaania raastoin noin 150g. Ohjeen mukaan lisäsin vielä lopuksi hieman pippuria myllystä. Tämän jälkeen levyn toinen puoli taitetaan täytteiden päälle ja suljetaan hyvin reunoilta. Tämän jälkeen leipää kohotetaan jälleen liinan alla noin puoli tuntia, ja se kyllä tosissaan kasvaa lähes kaksin kertaiseksi. :) Tässä vaiheessa sovelsin ohjetta hieman, ja ennen uuniin menoa sivelin leivän pinnan vielä kevyesti oliiviöljyllä. Uunissa leipä viihtyy noin 180 asteen kuumuudessa ja noin 25 minuutin ajan. Ohjeissa annetaan hyvänä ohjeena, että leipä on valmis, kun kuorta koputettaessa kuuluu kumakan ontto ääni. Koputtelin, ja totta on! :) 

Tämä focaccia oli meidän ruokapöydässä menestys (tosin arvioijia oli vain me kaksi, mutta kuitenkin!). Uskon, että se pääsee toteutukseen toistekin! :)