Jardin des Tuileries

Pariisiin rantautuu joka syksy FIACin (Foire Internationale d'Art Contemporain) järjestämä massiivinen nyky- ja modernin taiteen tapahtuma. Pääosin tapahtuma järjestetään Grand Palaisin lasikuvun kätköissä, mutta myös muita juttuja järjestetään viikonlopun aikana, ja teoksia on esillä myös ulkoilmassa, kuten mm. Jardin de Tuileriessa. 

Niinpä siis säätiedotuksen innoittamina (aamuisen sateen lupailtiin loppuvan) suuntasimme lauantai-iltapäivällä kohti Louvren takana sijaitsevaa puistoa katsastamaan tämän vuoden Fiac!-tarjonta.

Emme tosissaan olleet ainoat, joilla oli tämä samainen idea lauantaipäivän vietoksi, mutta väliäkös tuolla, Tuileriesin puistossa onneksi tilaa riittää, joten ei ahtaan paikan kammo ihan heti kuitenkaan pääse yllättämään. Puisto on palanen sitä tyypillisintä Pariisia, ja tälläkin kertaa kameraan tallentui huomattavasti enemmän kuvia puistosta itsestään kuin sinne tuoduista taideteoksista.

Kuten usein modernin taiteen ja nykytaiteen kanssa, en tälläkään kertaa oikein päässyt samalle aaltopituudelle useimpien teosten kanssa, mutta kaiken kaikkiaan iltapäivä aurinkoisessa Jardin des Tuileriessa oli oikein onnistunut. Auringon vihdoin pilkistäessä pilvien raosta, ilma oli edelleen uskomattoma lämmin ajatellen, että muutaman päivän päästä kalenteri kääntyy jo marraskuulle. Tänä vuonna voi kyllä ihan tosissaan sanoa, että Pariisissa on päästy nauttimaan Keski-Euroopan leudosta syksystä. Tosin säätiedotuksia katsellessa näyttäisi siltä, että tämä lämpöaalto olisi vihdoin lopussa, ja ensi viikolla lämpötila tipahtaisi sinne +13 asteeseen, joka tuntuu hieman normaalimmalta tähän vuoden aikaan nähden.

Mutta siis tänä viikonloppuna saimme vielä nauttia ihanan leudoista syyspäivistä, ja kuten kuvista näkyy, aurinko saa selvästikin ihmiset liikkeelle.

Toivottavasti siellä koti-Suomessakin on ollut kiva viikonloppu! :) 

Châteux de la Loire

Nyt vähän tarinaa meidän viime viikonlopun pikku reissusta, joka siis suuntautui ensin ranskalaiseen pikku kaupunkiin nimeltä Blois ja sieltä kahteen La Loire joen varrella olevaan linnaan. Reissu oli minulle yllätys viime päiviin saakka, ja vitsit että tuollainen toisen ajattelevaisuus tekee hyvän mielen (ja näin raskaushormonien vallassa saattaa jopa saada muutamat kyyneleet silmäkulmiin ;-D). 

Olemme viettäneet viime viikonloput kotosalla vauvan huonetta remontoiden, ja B oli ajatellut, että olisi kiva vielä viettää viikonloppu yhdessä jossakin niin kauan kuin vielä pääsen suhteellisen helposti liikkeelle. Niinpä siis suuntasimme perjantaina töiden jälkeen auton kohti Bloisia ja kaksi tuntia myöhemmin olimmekin jo perillä, jossa meitä odotti huone paikallisessa spa-hotellissa. Illan vietimme kävellen ympäri Bloisia, joka muuten yllätti meidät molemmat viehättävyydellään. Kaupungin vanhaa keskustaa kaunistaa suuri linna, jossa olisi riittänyt ihmettelemistä enemmänkin, mutta tällä kertaa jouduimme tyytymään linnan ihailuun vain sen ulkopuolelta. 

Pienen kiertelyn jälkeen suuntasimme tietysti ravintolaan, ja pitää taas todeta, että kyllä ne ranskalaiset vain usein osaavat tuon kokkaamisen jalon taidon. Tosin kyseessä olikin semi-gastronomique ravintola, mutta eihän tuollainenkaan aina kaikkea takaa. Illan päätin lämpimässä kylvyssä, ja voi että kuinka paljon nautin aina tuosta kylpyammeesta. Se on oikeastaan yksi asia mitä asunnossamme välillä kaipaan, mutta taas toisaalta tiedän aikaisemmasta kokemuksesta, että ammeen omistaneena en lopulta tullut sitä niin kovin paljon käyttäneeksi. Kaipa se on aina niin, että sitä mitä ei ole, kaipaa, ja taas toisin päin...

 

Lauantaiaamulla rentouduimme ennen kulttuuririentoihin lähtöä hotellin spassa, jonka jälkeen otimme siis suunnaksi ensimmäisen linnan. Kyseinen alue on erittäin tunnettu linnoistaan, joita kutsutaan ranskaksi Châteaux de la Loire, ja niitä on siis kaiken kaikkiaan 21 kipaletta, jotka kaikki sijaitsevat nimensä mukaisesti La Loire-joen lähimaastossa. Tuskinpa kenenkään kunto riittää näiden kaikkien läpi kiertämiseen, ja vaikka innostus riittäisikin, tähän pitäisi varata ihan huimasti aikaa. 

B oli jo valinnut etukäteen kaksi kuuluisinta linnaa, ja tämän vuoksi vietimmekin yön Bloisissa, joka on siis näiden linnojen läheisyydessä. Ensin suuntasimme kulkumme Chenonceaun linnaan, joka on rakennettu aivan La Loire-joen päälle, ja tunnetaan näistä linnoista ehkä kauneimpana. Eipä siitä oikein muuta voi sanoa, kuin että huh huh, ja toivottavasti nyt edes osa todellisesta viehätyksestä välittyy näiden kuvien avulla. 

Chenonceaun jälkeen suuntasimme läheiseen leipomoon, ja eväät nauteimme metsäisellä lounaspaikalla. Täällä tuo lämmin syksy vain jatkaa kulkuaan, tänäänkin Pariisissa on tainnut olla reilut 20 astetta. Toiseksi linnaksi valikoitui Chambord, joka on rakennuksena aivan valtava. Minulla alkoi tässä vaiheessa energiat olla jo melko vähissä ja linnan sulkemisaikakin oli jo lähellä, joten tyydyimme ihastelemaan linnaa vain ulkopuolelta ja jättää sisäosan seuraavaan kertaan.

Kyllä nyt näiden linnavierailujen jälkeen tämä rinsessa jäi taas haaveisiinsa. Voi kunpa voisi palata ajassa taaksepäin... :)

Tour Paris 13

Niin kuin eilen jo kirjoittelin niin vierailimme lauantaina Tour  Paris 13:sta, joka on siis purkutuomion saanut rakennus Pariisin 13. arrondismentilla, jossa 80 katutaiteilijaa ovat päässeet toteuttamaan itseään seitsemän kuukauden ajan, ja nyt ovet ovat vihdoin avattu yleisölle, tosin vain kuukaudeksi. Ja varmasti juurikin tästä johtuen, jonot paikan päällä olivat aivan mielettömät. Jono kiemurteli vielä muutaman sata metriä kyltin jälkeen, jossa lupailtiin jonotuksen kestävän kolmisen tuntia, joten ihan lonkalta heitettynä edessä olisi ollut varmastikin lähes kuuden tunnin jonotus. 

Ranskassa on yleisesti tapana (voi olla, että näin on myös Suomessa, mutten vain ole aiemmin kiinnittänyt asiaan huomiota), että raskaana olevat naiset voivat  kylmästi kävellä jonon ohitse oikeastaan missä vain (olen itse törmännyt tähän niin vaatekaupoissa, super marketeissa, kuin erilaisissa kulttuuritapahtumissakin). Itse en jotenkaan tunne tätä tyyliä mukavaksi, sillä ajattelen yleensä, että jos minulla on energiaa lähteä esim. vaateostoksille, kyllä minulla sitten pitää riittää energiaa myös siihen jonottamiseen, mutta... Viime lauantaina pyörsin sitten sanani ensimmäistä kertaa, sillä rehellisesti sanottuna ilman isoa vatsaani olisimme saaneet jonottaa koko lauantaipäivän, enkä ole ihan varma olisimmeko siltikään päässeet sisälle asti. Niinpä siis kävelimme huonon omatuntoni saattelemina suoraan etuovelle ja siitä edelleen suoriksi sisään.

Noh, huono omatunto kyllä unohtui melko nopeasti, sillä niin paljon sisällä riitti ihmeteltävää. Rakennuksessa on kaikkiaan kymmenen kerrosta, ja 36 asuntoa täynnä mitä huikeampia taidonnäytteitä. Täytyy kyllä sanoa, että pari tuntia hujahti nopeasti ihaillessa ympäri maailmaa kutsuttujen katutaiteilijoiden teoksia. Yritin siinä ihailun välissä myös hieman nappailla kuvia, tosin valo rakennuksessa oli melko vähäistä, joten nuo iphone-kuvat ovat hiukan niin ja näin, mutta kaipa niistä nyt edes murto-osa alkuperäisestä viehätyksestä välittyy. 

Mutta siis ihan ehdottomasti, jos satut olemaan Pariisissa kuluvan kuukauden aikana, ja aikaa mahdolliseen jonottamiseen löytyy, suosittelen ilman muuta suuntaamaan tuonne Tour 13:sta. Saattaa myös olla, että jonot ovat viime viikonlopusta hieman helpottuneet, sillä kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen viikonloppu. Tämä on valitettavasti ainainen Pariisin ongelma; aina kun jotakin mielenkiintoista tapahtuu, paikalla on kymmenen kertaa liikaa ihmisiä... Täällä tarvitsee harvoin olla yksin! :)

 
Lopuksi vielä Youtube linkki, josta saa myös hieman ideaa siitä miten kaikki syntyi...