Kumpparit Pariisin metsissä

Uudistin vihdoin Nokian kumisaappaani viime viikon sunnuntaina, kun suuntasimme pienelle syyskävelylle Bois de Vincennesin metsiin. Taivas oli sininen ja syysaurinko paistoi, mutta päädyin kuitenkin vetäisemään kumisaappaat jalkaani kotoa lähtiessä, sillä kokemuksesta tiesin, etten kuitenkaan pysy niillä poluilla vaan kahlaan nilkkoja myöden lehtien joukossa, ja let's face it, kyllähän se saappaiden uutuuskin hiukan houkutteli. :) 

Ja hyvä, että houkutteli, sillä huolimatta aurinkoisesta säästä, en tuntenut oloani yhtään hölmöksi vaikka kumpparit jalassa tallustelinkin, sillä ensiksikään ne eivät ulkonäöltään muistuta niitä perinteisimpiä kontioita, ja toiseksi niiden kanssa oli paljon rennompaa kahlailla kosteiden lehtien ja mudan joukossa. Lisäksi B naureskeli, että todellisena pariisilaisena sehän on ihan normaalia vetäistä kumpparit jalkaan Bois de Vincenniin lähdettäessä, sehän on hieman kuin landelle lähtisi, pitää ylittää Pariisia kiertävä périphérique ja kaikkea! Tämä uppoaa kaiketi siihen samaan kategoriaan kuin Helsingin vitsit Kehä kolmosen ulkopuolisesta elämästä... :) 

Takki: Zara / Paita: Monki / Farkut: Mamalicious / Huivi: Monoprix / Hattu: Saint James / Kumisaappaat: Nokian by Julia Lundsten

Kumppareiden lisäksi päälle valikoitui muutenkin erittäin mukavuudenhaluinen kokonaisuus, mutta näinhän sen sunnuntaina kuuluu ollakin. Henkilökohtaisesti sunnuntaina on mielestäni jopa ihan ok harhailla lähileipomoon vaikka pyjaman housuissa, ja onnekseni olen tavannut näillä kulmilla monia kaltaisiani, joilla pitkän villatakin ja maiharien välistä vilkkuvat raidalliset pyjamahousut, hih. :) No nyt kuitenkin puistoon lähtiessäni luovuin niistä pyjamista, ja laitoin päälle ihan päivävaatteiden normit täyttävän kokonaisuuden. Tuo Zaran sinapinkeltainen takki on tämän hetken ehdoton suosikkini, ja tuollaisen deniminsinisen kaverina ihan huippu. Olen lisäksi yllätyksekseni huomannut, että sen voi myös hyvin yhdistää aina yhtä ihanaan viininpunaiseen, ja harmaankin kaverina se toimii erittäin hyvin. Sieluni silmissä on myös vilantanut combo oranssin ja konjakinruskean kanssa, mutta tämä vaatii vielä harkintaa, mutta kaikenkaikkiaan varsin monikäyttöinen väriläiskä siis. 

Flanellipaita tarttui kaupasta aikoinaan mukaan ajatuksena kietaista se nahkatakin kanssa rennosti vyötärölle, mutta tämän hetkisen ympärysmitan vuoksi se näyttäisi hieman huvittavalta :), joten nyt se pääsikin sitten päälle näin perinteisemminkin puettuna. Päähän valikoitui tuo jo reilu vuosi sitten hankkimani "kapteenilippis" periranskalaiselta St James -merkiltä, tällä kertaa tosin olo tuntui ennemmän veturinkuljettajalta (tiedä sitten miksi), mutta siitäkin huolimatta olen edelleen hyvin rakastunut hattuuni. Ja mikä hassuinta, niitä on pikkuhiljaa alkanut näkyä katukuvassa melko paljon, joten en siis taida olla ainokainen veturinkuljettajan urasta salaa unelmoiva! :) 

Viikonloput on kyllä ihan parasta, etenkin ne jotka eivät ole täyteen buukattuja, ja jolloin voi vain päämäärättömästi vaellella ympäriinsä, ja sen jälkeen hautautua taas sohvan nurkaan tuntematta huonoa omatuntoa hoitamattomista asioista. Bois de Vincennes on yksi suosikkikohteistani tällaisille hengailu viikonlopuille, siellä on hauska vaellella ympäriinsä ja tutkailla kuinka eri tavoin pariisilaiset viettävät viikonloppujaan. Toiset meditoivat keskellä nurmikenttää maaten, toisten sunnuntai kuluu puiston penkillä lueskellen, toiset taas tapaavat joogan tai muun ryhmäliikuntatunnin merkeissä, on myös paljon pyöräilyä opettelevia lapsosia, koirankouluttajia, partiolaisryhmiä, ja sitten on tällaisia kyyliä kuin minä, jotka vain vaeltelevat ilman päämäärää, silmät uteliaasti kaikkea tuijottaen. :)

Huomenna suuntaankin sitten tuijottelemaan Blois-nimiseen pikkukaupunkiin pari tuntia Pariisista. Sain eilen kuulla yllätyksestä, ja luvassa olisi  spahemmottelua ja kahdestaan oloa, ihan parhautta siis! <3